EHDOKAS 2003

Thomas Nyqvist

syntynyt 1955, Tolkkinen, asuu ja työskentelee Helsingissä

Nyqvistin tummien maisemien lähtökohta on usein jokin todellinen paikka. Se saattaa olla "nurkan takainen" näkymä, jonka tunnistettavuutta itse maalaus väreineen pyrkii vierauttamaan. Nyqvistin suuria maalauksia ovat sävyttäneet ruskeat värit ja rusehtavat lumiviipaleita kehystävät vyöhykkeet. Kuitenkin viimeisissä pienissä maalauksissa värien vähentäminen on ollut Nyqvistin systemaattinen pyrkimys. Sillä tavoin maisemat ovat tulleet entistä graafisimmaksi ja huuruisen kuulaiksi; samalla tunnistamattomuuden painoarvo on jopa voimistunut. Arkipäiväisen maiseman tunnistamattomuus pimeässä, jokapäiväisen muuttuminen arvoitukselliseksi, on värienkäytön aikaansaamaa. Pimeys, sumu ja kuvattujen rakenteiden ja objektien anonyymisyys luovat Nyqvistin maisemille tumman paikan hengen, jota huuruinen valkoinen lohdullisesti kirkastaa. Näkökulma on harkitun melankolinen.

Jäinen hyytävyys ja pehmeä hahmonmuodostus kohtaavat Nyqvistin kankailla. Hänen maisemiaan valaisee kylmän pehmeä oksymoron.

Paikkoihin kuvattu esineistö, kuten hänen viimeisessä juoksuhauta-maalauksessaan, luo kuvaa hylätyistä kerroksista ja peitetystä muistista. Thomas Nyqvistin värikerrokset ovat ohuita, värit kuultavat toistensa läpi. Huuruinen valkoinen asettuu kuin seitti kankaan kudoksen päälle. Tällä tavoin saadaan aikaan kiinnostava ristiriita pehmeiden möhkälemäisten muotojen ja kuulaan sävytyksen välillä. Paikan jähmettynyt ja kuollut "luonto" on eittämättä subliimi tekijä, joka viekoittelee katsojaa kohti vaikeasti tunnistettavaa melankoliaa.

Altti Kuusamo