EHDOKAS 2003

Irma Laukkanen

Syntynyt 1958 Kotkassa, Asuu ja työskentelee Kotkassa

Kun silminnähden aineesta tehty veistos käsittelee katoavaisuutta, heijastuksia tai aineettomuutta, voisi luulla että puhutaan mahdottomuudesta tai paradokseista. Kotkalaisen kuvanveistäjän Irma Laukkasen teoksissa nuo aiheet ovat kuitenkin saaneet uskottavan hahmon. Hänen taiteensa materiaaleja ovat olleet muun muassa lasi, teräsverkko, kuparilevy ja maalattu silkkikangas. Teosten muoto on täsmällinen, hienostuneella esteettisellä silmällä harkittu ja aina esitystilaansa suunniteltu.

Monikerroksisuus, veistoksellisten tapahtumien ketjuinen muoto ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä Laukkasen taiteessa. Tilallinen ajattelu ja kolmiulotteisuus tuli mukaan jo opiskeluvaiheessa, Suomen taideakatemian koulun maalauslinjalla, jossa hän opiskeli 1977-81. Lukuvuosi 1981-82 kului kuvanveistolinjalla.

Vuonna 1985 valmistui Laukkasen ensimmäinen julkinen veistos, Vantaan pääkirjaston lasilevyistä ja pronssilangasta rakentuva Aurinkosade. Tuorein julkinen teos on Suomen Berliinin suurlähetystön Seittien metsä, veistos, jonka lasilevyille taiteilija on hiekkapuhalluksella tehnyt kerroksittaisia oksastoja. Näiden teosten väliin mahtuu monipuolinen tuotanto: lukuisia julkisia teoksia, omia näyttelyitä ja osallistumisia kutsu- ja ryhmänäyttelyihin.

Valo ja katsojan liike ovat olennaisia Laukkasen veistoksissa: katsoja tulee osaksi teosta, jos valossa eloon heräävät metallin ja lasin pinnat ovat heijastavia. Lasi on keveältä vaikuttavaa ja läpikuultavaa, mutta myös kylmän viiltävää, haurasta ja läpitunkematonta. Se yhdistää ja erottaa yhtaikaa ja pitää veitsenterällä. Irma Laukkasen teosten monimieliset nimet ja katsojan omalle elämykselle tilaa antava tunnelma mahdollistavat virityksen hyvin herkälle henkilökohtaiselle kokemukselle.

Irma Laukkanen oli Ars Fennica -ehdokkaana myös vuonna 1997.

Satu Itkonen