ASIANTUNTIJA 1996

Bo Nilsson

ARS FENNICA 1996 -palkinnonsaajan valinnut malmöläisen Rooseum-museon johtaja Bo Nilsson toteaa lausunnossaan Silja Rantasesta:

"Ensi silmäyksellä voi Silja Rantasen taiteellinen työskentely vaikuttaa ponnistelulta eri suuntiin, jossa figuratiivinen sekoittuu abstraktiin. Voisi luulla, että kyseessä on tietoinen vastakkainasettelu, jolla pyrittäisiin todentamaan postmoderni olettamus yhtenäisen tyylin mahdottomuudesta aikana, jolloin on vaikea käsittää yhtenäisen subjektin esittämistä. Hänen taiteellisessa työssään vastakkainasettelun tarkoitus tuskin on hämmentää katsojaa, vaan tutkia sitä erilaisten lähtökohtien rikkautta, joka muodostaa maalaustaiteen perustan.

Aiheensa Silja Rantasen maalaukset saavat pikemminkin kulttuurin tuotteista kuin luonnon muodoista. Usein ovat hänen aiheensa sekä yleviä että alhaisia; sekä taiteen alalta että arkipäivästä. Ne voivat olla rakennuksia tai paremminkin pohjapiirroksia: basilikan, kupolin tai muun taideteoksen kuten jonkun Giotton tai Fra Angelicon, mutta yhtä hyvin ne voivat olla jotakin niin yksinkertaista kuin pullapitko tai puinen tiskinkuivausteline. Usein joutuukin ylittämään maantieteellisiä tai aikakausien rajoja saavuttaakseen jotakin universaalia.

Osa näistä aiheista on tunnistettavissa, mutta se ei ole olennaista. Rantanen ei välttämättä ole kiinnostunut siitä, mikä on aiheen sisällöllinen tai tilallinen keskus. Aivan yhtä hyvin voi hänen huomionsa suuntautua johonkin yksityiskohtaan tai perifeeriseen, josta maalaus sitten saa alkunsa. Tämän seurauksena voi aihe tai alkuperä usein näyttää tuntemattomalta tai vieraannutetulta. Tämä korostuu maalauksissa, joissa aiheen lähtökohdan ja maalauspinnan yhdenmuotoisuus usein ovat problemaattisia.

Silja Rantanen on maalauksissaan pureutunut tilan merkitykseen maalaustaiteessa, jossa voidaan erottaa erilaisia ratkaisuja renessanssihenkisestä tilan illuusiosta, jota voisi verrata ikkunaan, aina modernistiseen tilanmuodostuksen puutteeseen, jossa maalaus on pinta, kuin peili. Mutta Silja Rantanen työstää myös myöhäismodernistista tilamallia, jossa maalaus omaksuu veistoksellisia ominaisuuksia merkitsemällä fyysisesti katsojaa ympäröivää tilaa. Voisi olettaa, että Silja Rantanen haluaisi tarttua tilan paradoksaalisiin ominaisuuksiin, mutta hänen kiinnostuksensa tuntuu pikemmin suuntautuvan erilaisten tilallisten arkkityyppien systematisointiin ja järjestämiseen. Ollaankin mahdollisimman lähellä tilan aakkosia, niitä jotka muodostavat maalaustaiteen perusteet, ja voitaisiinkin puhua maalauksen peruskielestä.

Monissa maalauksissa näiden yhteenliitettyjen tilakokemusten tulos kerrostuu tilalliseksi ambivalenssiksi, joka voi muistuttaa tyhjyyttä. Mutta se on tiivistynyttä tyhjyyttä, täynnä maalauksista otettuja näytteitä tai maalausten kokoelmia. Sitä voisi osuvasti verrata siihen hiljaisuuteen, jota Heinrich Böllin kuvaama tohtori Murke kokosi magnetofoniinsa tauoista. Se on sellainen analyyttinen katse taaksepäin maalaustaiteen historiaan, jonka juuret ovat maalaustaiteen konventioissa ja koodeissa. Mutta Silja Rantasen tapauksessa historian tuntemus muuttuu hyvin henkilökohtaiseksi lähtökohdaksi, joka avaa tien uuteen ja ennalta arvaamattomaan. Tällaiset haasteet tekevät mahdolliseksi torjua väitteet maalaustaiteen kuolemasta. Maalaustaide elää ja Silja Rantanen antaa sille elinvoimaa."

Bo Nilssonin ansiluettelo

Opinnot

Filosofian kandidaatti, Lundin yliopisto
Jatko-opintoina taidehistorian tutkijankoulutus
Whitney Independent Study Program, Whitney Museum of American Art, New York, 1991

Työkokemus

Hallandin osakunnan taide-esimies, 1975-81, tehtävänä osakunnan taidekokoelmien luettelointi, hoito ja näyttelyiden järjestäminen niistä
Lundin Krognoshuset-museon näyttelykomissaari, 1977-78, tehtävänä näyttelyohjelman suunnittelu, näyttelyiden toteuttaminen ja yhdistyksen
sihteerintyöt
Lundin Arkistomuseon amanuenssi, 1977-78, tehtävänä luettelointi ja museon kokoelmien pedagoginen esittely
Lundin kulttuurihistoriallisen museon projektityöntekijä, 1979, tehtävänä museon Carl Fredrik Hill, GAN ja Johan Johansson -kokoelmien
luettelointi ja ripustus
Taidearvostelijana Lundissa ilmestyvässä Sydsvenska Dagbladet -lehdessä, 1986-88
Vt intendentti Tukholman Moderna Museetissa, 1988-90: Samanaikaisesti museon ystäväyhdistyksen lehden toimittaja sekä sen viikottaisten
luentotilaisuuksien suunnittelija
Moderna Museetin I intendentti, myöhemmin pääintendentti, 1990-95
Vierailevana intendenttinä Louisianan museossa Tanskassa, 1992. Edward Hopper -näyttelyn komissaarina sekä näyttelytoiminnan ja
hankintatoiminnan kehittämisen suunnittelijana
Rooseum-taidemuseon johtaja 1995-

Näyttelyitä

Ytan som livshållning - näyttely äänilevyjen kansista, 1977, Skånska Konstmuseum, Lund ja Landskronan museo
Taideyhdistys Auran juhlanäyttelyn komissaari, 1978, Lundin taidehalli
Materia/Minne -näyttelyn komissaari, 1982. Taiteilijat: Jan Håfström, Bård Breivik ja Anders Knutsson. Lundin taidehalli, Kunstneres Hus, Oslo,
Porin taidemuseo ja Charlottenborg, Kööpenhamina
Ungt måleri Skåne, Malmö, 1983
Matkonster, 1984, yhdessä Bengt Adlersin ja Anders Rosdahlin kanssa, Malmön taide halli
Den förlorade mästerverket, 1985, yhdessä Jan von Gerberin kanssa, Östergötlands länsmuseum, Linköping
Ytspänning - näyttely äänilevyjen kansista, 1988, yhdessä Lars Falkin kanssa, Malmö
Grete Billgrenin muistonäyttely, 1988, yhdessä Ola Billgrenin kanssa, Krognoshuset, Lund
Moderna Museetin näyttelyiden komissaarina:
- Richard Hamilton: Teknologi-idé-konstverk, 1989
- Dali ja kirjat, 1989
- Jord och frihet, 1989, latinalais-amerikkalaista taidetta 1810-1970. Muut järjestäjät: Museo Nacional Centro de Arte Moderna Reina Sofía,
Madrid ja Hayward Gallery, Lontoo
- Modernismin läpimurto - pohjoismaista taidetta 1910-20, 1990. Muut järjestäjät/näyttelypaikat: Göteborgin taidemuseo, Nasjonalgalleriet,
Oslo, Ateneumin taidemuseo, Statens Museum for Kunst, Kööpenhamina, Listafn Island, Reykjavik, Eremitaashi, Leningrad ja Tretjakovin galleria,
Moskova
- Spegling - nuorta ruotsalaista taidetta museon kokoelmista, 1990. Kiertonäyttely lääninmuseoissa
- Per Kirkeby, 1990. Muut järjestäjät/näyttelypaikat: Louisianan museo, Tanska, Museet for Samtidskonst, Oslo ja Porin taidemuseo
- Ross Bleckner, 1991. Muut järjestäjät/näyttelypaikat: Kunsthalle Zürich, Sveitsi ja Kunstverein Köln, Saksa
- Skulptur är inte det något man snubblar på när man går baklänges för att titta på en tavla, 1991
- Barbro Bäckströmin muistonäyttely, 1991
- Anders Widoff: Alla Namn, 1993
- Borta men hemma - pohjoismaista nykytaidetta naapurimaassa, 1994
Kulttuurimaisema - pohjoismainen kokemus taiteessa 1890-1990, 1993, Palazzo delle Exposizione, Rooma
Claes Eklundh, 1994, Göteborg

Julkaisutoiminta

Toimittajana tai kirjoittajana
Ytan som livshållning, 1977, tekstejä äänilevy-jen kansista, Kalejdoskop förlag
Konstnären som kommentatör, 1983, antologia ruotsalaisten taiteilijoiden kirjoituksia vuodesta 1948 tähän päivään, Kalejdoskop förlag
Ytans innehåll, 1986, tekstejä äänilevyjen kansista, Kalejdoskop förlag,Århusin taidemuseo ja Nationalmuseum, Tukholma
Claes Eklundh: Målningar 1981-86, 1986, Kalejdoskop förlag
Ernst Billgren - en ful ankunge i den svenska ankdammen, 1993, Fogtdal förlag

Lehtikirjoituksia

Nästa platta du lyssnar på kan vara konst - om Laurie Anderson, 1982, Kalejdoskop #1
Esipuhe New York Linköpingissä -näyttelyluetteloon, 1983, Östergötlands länsmuseum
Varje form är vad den är, 1983, Svenska Dagbladet 9.9.
Jim Dine och vardagens landskap, 1984, Svenska Dagbladet 3.12.
Communicatio - Jan Gerber, 1985, Kalejdoskop #1
Lee Jaffe och maktens diskurs, 1985, Kalejdoskop #6
Johdanto L.G. Lundbergin paperiteoksia vuosilta 1985-86 esittelevään kirjaan, 1986, Kalejdoskop förlag
Esipuhe John Wippin näyttelyyn, 1986, Borås konstmuseum, Konstcentrum i Gävle ja Taalainmaan museo
Sydnytt - om konsten i det postmoderna tillståndet, 1987, Malmön taidehalli
Artikkeli Barbro Bäckströmin taiteesta näyttelyyn Rumsliga möten, 1987, Waldemarsud de, Ruotsi
Det metafysiska landskapet, 1987, Borealis 3 -näyttelyluettelo, Malmön taidehalli
Matris -näyttelyluettelon esipuhe, 1988, Malmön taidehalli
NUNSKU -näyttelyluettelon esipuhe, 1989, Edmonton Art Gallery, Edmonton, Canada
Fokus 1989: Vuoden taidekatsaus ja 1950-80 lukujen taide, Esselte förlag
Nationalencyklopedien, 1989, Richard Artswager, Dick Bengtsson, Ola Billgren, Body art, Georg Baselits, Ernst Billgren, Grete Billgren,
Christian Boltanski, Daniel Buren, Pol Bury, Jonathan Borofsky, Max Book, Barbro Bäckström, Bård Breivik
Arvid Pettersen - en livsfilosof i postmodern skepnad, 1989, Galleri F 15, Moss, Norja ja Malmön taidehalli
Andy Warhol - Den reflekterande fölsamhetens mester, 1990, Louisiana Revy #1
Några anteckningar om ...Barbro Bäckström-retrospektivet, 1990, Malmön taidehalli
Ross Bleckner - Det måste vara ett brott mot den helige ande, 1991, Månadsjournalen #3
Claes Eklundh och resan till den mytologiska trädgården, 1992, Malmön taidehalli
Ett par notater om den spanske kunstsituationen efter Franco, 1992, Louisiana Revy #3
Fra Louisianas samling - Robert Rauschenberg: Den förste Apollo landning, 1965, 1992, Louisiana klubben 65
NUNSKU-näyttelyn luetteloteksti, 1993, Aargauer Kunstverein, Arau, Saksa ja Musée Rath, Geneve, Sveitsi

Muu toiminta

Italialaisen Flash Art -taidelehden kriitikko ja avustaja, 1985-87
Ruotsin Taidearvostelijoiden Liiton hallituksen sihteeri, 1986-87
Jäsen FinansScandicsin nuorille taiteilijoille myöntämien apurahojen lautakunnassa, 1986-90, yhdessä Olle Granathin, Lars Nittven, Nils-Petter
Sundgrenin ja Håkan Wettren kanssa
Jäsen Pohjoismaisen ministerineuvoston Pohjoismaista näyttelytoimintaa ulkomailla pohtineessa asiantuntijaryhmässä, 1990-
Jäsen Malmön Kommunala Bostädersin taidetoimikunnassa, joka myöntää apurahoja nuorille ruotsalaisille ja tanskalaisille taiteilijoille, 1987-,
yhdessä Bertil Lundbergin ja Sune Nordgrenin kanssa
Jäsen Vilhelm Beckers AB:n taideneuvostossa, joka jakaa apurahoja nuorille ruotsalaisille taiteilijoille, 1990-
Jäsen Bildkonstnärsfondenin hallituksessa, 1991-
Hasselblad centerin hallituksen asettama selvitysmies ja toiminnan suunnittelija, 1992
Kulttuurikunnallisneuvos Johan Bengt-Pålssonin kutsuma Malmön taide-elämän selvitysmies, 1993
Valtion taidemuseoiden edustajana Kulttuuridepartementin eurooppalaista kulttuuria ja tiedotuskysymyksiä käsittelevässä asiantuntijaryhmässä, jonka
tehtävänä on seurata euroopan integraatiokehitystä kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansanvalistuksen aloilla, 1993-
Tukholman taidemessujen seminaaritoiminnan neuvonantajana, 1994, yhdessä Beate Sydhoffin ja Erik van der Heegin kanssa

Luentoja

Vuosien varrella lukuisia esittelyjä, esitelmiä ja luentoja museoissa, yliopistoissa ja taideyhdistyksissä sekä Ruotsissa että ulkomailla, mm:
- Ruotsin valtion tiedotuspalvelun järjestämä luentokiertue ruotsalaisesta maalaustaiteesta, 1992. New York, Albany, Minneapolis, San Fransisco ja
Los Angeles
Osallistunut lukuisiin seminaareihin ja paneelikeskusteluihin vetäjänä ja puhujana, mm:
- Malmön taidehallin ystävien seminaarin, Taide ja elinkeinoelämä, järjestäjä, 1986. Mukana: Fredrik Roos, Pontus Hultén, Olle Granath ja Knud
W. Jensen
- Pohjoismainen identiteetti nykytaiteessa -seminaarin järjestäjä ja alustaja, 1987,Malmön taidehalli
- Artistimages and Reality -seminaarin alustaja, 1991. Järjestäjinä: Nykytaiteen museo, Suomen Taideakatemia, Helsingin yliopiston taidehistorian
laitos ja Suomen Taiteilijaseura. Helsinki
- Pohjoismainen identiteetti ruotsalaisessa taiteessa -seminaarin alustaja, 1992. Järjestäjinä Århusin taidemuseo ja Århusin taidehistoriallinen laitos
- Taidetta ja mainontaa käsitelleen seminaarin vetäjä, 1992. Mukana mm: Jeff Koons, Barbara Kruger, Joe Pytka ja Pascal Somarioa, Louisianan
museo, Tanska
- Gerhard Richterin Moderna Museetissa olevia teoksia käsitelleen seminaarin järjestäjä taiteilijan retrospektiivisen näyttelyn aikana, 1994